Taas kysyttiin voimia,oli uurnanlasku päivä tänään .Kaunis tilaisuus ,kirkonkelloja soitettiin kun kuljimme haudalle ,kannoin uurnaa ja monenlaiset ajatukset nousivat, sillä matkalla mieleen ,siinä kävellessä.Oli kyllä niin raskas mieli ,mutta kestin kuitenkin ,vaikka itketti tietysti.On tämä vaan sellainen koettelemus ihmiselle ,että koskaan ei voi palata ennalleen tästä.Nyt on kulunut kuukausi ja kymmenenpäivää mieheni kuolemasta .Välillä ajattelin jo että jos olisi ollut arkkuhautaus se olisi ehkä kumminkin ollut helpompaa kun palata uudelleen näihin vaiheisiin.Näin nyt kuitenkin tehtiin ja sain hänet tänään haudanlepoon.Hautakivenkin kävin jo tilaamassa ,se tulee kesällä ,kun niitä ei laiteta talvella asiat on nyt sitten selvät tämän hautauksen osalta,käyn sitten siinä haudalla viemässä kynttilöitä,tykkään käydä hautausmaalla kun olen siihen tottunut jo lapsesta saakka käynyt että se ei ole vaikeaa ,kun kestäisi vaan tämän kaiken muun .