43b9b3bae2f599300384a5a9ed0afbf5.jpg

Kävin eilen taas haudalla .Siitä on nyt hiukan yli puolivuotta kun mieheni menehtyi äkillisesti syöpään.Suru muuttaa muotoaan ,huomaan sen itsessäni .Vähän olen vahvistunut ,että en itke joka asiasta .Sitä on niin herkistynyt kaikkeen on se iloista tai surullista kyyneleet tulevat helposti.Itkin kun haudalla ei ollut kuin kumpu, viemäni lyhty ja kukat ja sellaista oli kyllä ,kun oli talvi silloin.Itkin kun sinne tuli kaunis valkoinen puusta tehty risti ,se oli vain väliaikainen ja itkin taas kun kivi oli tuotu,kun siinä oli mieheni nimi se sitten taas itketti.Olin kyllä iloinen ,että kivi oli tuotu ja se oli juuri sellainen jonka tilasinkin.Vein kimpun pionin kukkasia omasta pihasta ,leikkasin kauneimmat kukkaset rakkaani haudalle.

Kortteja ei ole nyt tullut tehtyä kun olen ollut kiireinen, puutarhahommia ja vähän olen sairastellutkin parisen viikkoa on mennyt yskässä,kurkkukivussa ja pientä kuumeilua.En jaksanut oikein mitään kun voimat menivät,mutta nyt on jo parempi.Nyt sadepäivänä on taukoa puutarhahommista .Meillä oli talonkin maalaus ,nyt on ihanaa kun on hyvä maali talossa .Ainahan se helpottaa mieltä kun saa paikkoja kuntoon.Kyllä jo vähän mieli vetää korttien pariinkin,heti kun on vähän aikaa alkaa ajatukset menemään omiiin juttuihin ulkonakin olisi kiva maalata jotain kun on kesä kauneimmillaan ,pitäisi vaan istua alas ottaa lehtiö ja siveltimet esiin,ei pitäisi ajatella tekemättömiä töitä koska ne ei lopu koskaan.Nyt kun tekee kaikki yksin on töitä paljon ,siivoamista sisällä ja muuta puuhailua ja sitten ulkotyöt,ruohonleikkuu on kyllä tuttua puuhaa kun olen se aina meillä tehnyt, kun tykkään siitä hommasta ,kun vaan pikku traktorini on kunnossa hoituu sekin homma hyvin.Jotkut pienet jutut aiheuttavat ongelmaa joita en ole tottunut tekemään ,mutta olen saanut apua niihin ja opettelen tekemään.Tykkään niin asua täällä omassa kodissa joka mieheni kanssa ollaan rakenneltu vuosien kuluessa remontoitu vanhasta talosta.Täällä on mukavaa ja rauhallista olla ja hyvät naapuritkin on minulla sekin on suuri asia.Ehkä joskus käy mielessä ,että kerrostalossakin olisi ehkä mukavaa asua ,mutta en nyt ajattele sellaisia ,toistaiseksi asun näin ,en halua isoja muutoksia elämääni etenen vain rauhallisesti,antaa elämän mennä omalla painollaan ja katsotaan mitä osalleni on tarkoitettu.Opettelen täällä kulkemaan alueilla jotka olivat mieheni lempi paikkoja tuolla autotallissa hänellä oli verstas jossa ilokseenkin puuhasteli kaikkea kun oli vielä voimissaan.Ensimmäiset kerrat oli vaikeimpia mennä sinne ,mutta onneksi oli pakko mennä jotakin hakemaan ja nyt voin jo hyvin käydä siellä ,sellaista tämä elämä nyt on ,kun rakkain lähtee viereltä on suru suuri ja muistot ovat kultaakin kalliimpia.

Lapsenlapset ovat olleet ilonlähteitä minulle ja pikkuiset lasten lasten lapset ovat oikeita helmiä elon helminauhassa ,surukin unohtuu hetkeksi kun on elämää ympärillä.Onhan minulla aihetta kiitokseen kuitenkin eikä sovi valittaa osaansa kun minulla ei ole mitään hätääkään ,monella on huonommin tänäpäivänä asiat.Kuitenkin minulla on rauha sydämessä vaikka on surukin siellä.