Kirjotankin nyt tähän alkuun nämä hyvät uutiset.19.12-23

Nyt ollaankin jo lähellä joulua ja pitkä tovi on ollut kun olen ollut pois täältäkin,vähän on masentanut kun käsi ei ole parantunut minun mielestäni toivotusti,mutta nyt kuuluu parempaa kun olen tehnyt vähän vahvempia kuntoutusjuttuja alkoi tuloksiakin tulemaan käsi on nyt hiukan voimakkaampi ihan eilen tapahtui käänne ja nyt sitten vain jatkan tällä tiellä.On tuossa kädessä sellaista ylimääräistä mutkaa mitä ei ole ennen ollut ,mutta hivenen jo suoristunutkin tuo ranne kuitenkin.Olen niin iloinen tästä ja kiitän lämpimästi teitä kaikkia kävijöitä kun silti olette jaksaneet käydä täällä vaikka en ole jaksanut edes päivittää tätä sivustoa.Uskon taas uuteen huomiseen ja olen iloinen nyt kun toiveita paranemisesta on näkyvillä.Osaan käyttää vasenta kättäni opettelin sillä kirjoitteleenkin hitaasti käy,mutta kuitenkin tuo oikea käsi on mun käyttö käteni ja tärkeä mulle.

Ehkä tarvitsen vähän kovempaa koulutusta ymmärtämään mikä tässä elämässä on tärkeintä,perille on mennyt ei nyt kantapään kautta vaan ranteen kautta.Vaikka olen selvinnyt kaikesta täällä kotona hyvin,apuakin olen vähän saanut esim.Lumitöissä kiitoksia siitä.Oon itsekkin yrittänyt kaikkea tehdä ja tehnyt kanssa.

Parhaimpia hetkiä on ollut kipsinpoiston jälkeen käydä suihkussa ja sauna se vasta olikin nautinto kun sai loiskutella vettäkin kädellä.Mitään ei ihminen tajua ennenkö menetyksen kautta, arkisetkin asiat ovat juhlaa kun ne saadaan takaisin.

Oon kuin kissa joka heitetään ilmaan ja aina putoan tassuilleni hölmistyneenä katselen ympärilleni ,että selvisin.

Ehkä pian taas voin alkaa korttien valmistamisen.Olen kyllä kokeillut tässä välillä mutta tulin vain murheellisemmaksi ja luovutin kun oli hankalaa ei voinut leikata saksilla ei saanut liimoja auki ja niin edelleen ja inspiraatiotkin katosi sen tien.Yhtään joulukorttia en ole tehnyt tähän jouluun,on kyllä ollut kummallinen olokin ,luovutin ja alkoi sitten vähän paremmin sujumaan .Piti säästää kättä arkisiin askareisiin myös.Toivon että uusi vuosi alkaisi minulle ihan uutena oikeasti ja parempaa päin tässä mennään.

 Samoin teille kaikille täällä kävijöille tovotan ihanaa joulun aikaa ja oikeasti onnellista vuotta 2024v.

 

Nyt kävi näin ,tuolla kaupunkireissussa kauppakeskuksessa kaaduin ja käsi meni poikki ranteesta.Oli nuorimmainen lapsenlapseni mukana ja ensiapu toimi kyllä loistavasti.Ei ollut yleisöäkään paikalla kun oli vähän sellainen kohta siinä.Löin pääni myöskin kovalla kolauksella siihen lattialle ja silmälasit iski silmäkulmaan pienen haavan ja silmän mustaksi.Muutaman päivän olen tässä jo parannellut itseäni ulos en ole vielä uskaltanut mennä ,muuten voisin mutta pään kolauksen vuoksi olen ottanut rauhallisesti.mitään särkyjä ei ole ollut pahemmin,ranne vedettiin sairaalassa paikalleen ja siihen kipsi päälle on rauhoittunut kun varon että en tee sillä mitään mitä ei voi eikä saa tehdä.Sormia liikuttelen jos on kipua ja nostan kättä ylöspäin.Huomenna tulee viikko tapaturmasta ja silloin on kuvaus onko kaikki hyvin.Silloin oli kun lähdin sairaalasta ja kuvattiin vielä läksiäiseksi.

Olen niin kiitollinen jokaiselle joka auttoi minua ihan sieltä alusta saakka Laura toimi hyvin vaikka pelästyi tietenkin ja hätääntyi ,olin hetken yksin siinä kun hän lähti apua hakemaan ja jäitä käteen kun nähtiin heti että nyt on paha juttu, eräs mies tuli kysymään tarvitsenko apua kerroin että apua haetaan jo.En uskaltanut nousta pään vuoksi en yrittänytkään kun kävin siinä rajalla meneekö taju ei mennyt palauduin takaisin.Sitten tuli jäitä pussillinen ja Laura ,laitettiin ne käteen.Sitten vartijat tuli ja neuvoteltiin mille ovelle ambulanssi otetaan.Uskalsin nousta kun oli apujoukot paikalla,ketterästi kyllä pääsin ylös siitä huomasin että uskallan lähteä kävelemään vartija antoi käden ja näin me sitten suunnattiin hissiin ja pystyin käveleen käytäviä pitkin ambulanssille käsi kädessä vartijan kanssa.Nyt mua kyllä jo naurattaa miltä mahtoi näyttää.

Oli niin ystävällisiä ja kivoja kun auttoivat.Samoin ambulanssissa oli niin hyvää huolenpitoa tehtiin heti mittauksia ja sain lääkettä kipuun.Laura lähti mukaan oma hoitaja mukana mulla,hän on oikeasti hoitaja.Hyvä kun ei tarvinnut mennä yksin,vaikka tiesin kyllä että saan parasta apua mitä vaan voidaan tehdä ihmiselle kun pääsen sairaalaan.Olin turvassa, heti kohta kuvattiin, siitä sitten alkoi heillä työt ja minä vaan tein niin kuin sanottiin välillä kävin istumassa Lauran luona ja kertomassa mitä tapahtuu.

Muuten menetteli olotila mutta käteen sattui tietenkin, päähänkin vähän mutta ei pahemmin.Sitten tuli kovat koitokset heille ja mulle kun piti saada käsi oikeille kohdilleen ,puudutusta laitettiin reilusti ja apuvoimia tuli lääkärille paikalle en oikein tiedä montako ihmistä oli ehkä kolme tai neljä ,keskityin vaan tulevaan ,lääkäri oli niin asiallinen kun olla voi,kysyin sattuuko lujaa, totuuden mukaisesti kertoi tilanteen ,tiesin että tekevät taatusti parhaansa.en voi kirjoittaa sitä kohtaa nyt kun on vasta niin vähän aikaa kulunut,mutta en voi olla ihailematta sitä ammattitaitoa millä se paikalleen laittaminen tehtiin ei mitään turhaa liikettä siinä ollut ympärillä, lääkäri tiesi mitä tekee tasan tarkkaan ja kaikki muutkin ,mulla säilyi tunne että oon osaavissa käsissä nyt ja keskityin vaan omaan tehtävääni kunnes hoitaja huolestui kun olin niin hiljaa,minähän hengittelin joogahengityksiä että saisin käden mahdollisimman rennoksi.Selvisin siitä ja olin onnellinen kun kipsiä laitettiin jo.Voin sanoa että sattui ,vähän olisin vielä kestänyt kipua lisää mutta onneksi oli ohi.Kerran vielä kuvattiin ja jännitti kyllä kamalasti onko paikallaan vai aloitetaanko alusta,mutta kaikki oli hyvin ja pääsin kotiin. Laura vahti mua yön sen pää iskuni vuoksi.Kaikki on mennyt hyvin ,huomenna tarkistetaan tilanne jatketaanko näin vai pitääkö tehdä jotain vielä.

Kirjoittaminen kuten kaikki muutkin asiat käyvät nyt hitaasti kun vasemmalla teen ja olen oikeakätinen oikea on paketissa.Sormia pystyn jo liikuttelemaan vähän ja käyttään.Ei vielä paljoa kun alkaa sattuun ja hiukan särkee muuten on rauhallinen ei kipuja muuta kun liikuttelen liikaa .Kuuluu liikutella, mutta vähän kerrallaan etenen sitä mukaan kun paranee.Huomenna sitten katsotaan tilannetta.

Koskaan ei voi tietää mitä meille sattuu ja tapahtuu.Oltiin viettämässä kivaa lapsenlapsi mummu päivää ja oli kyllä niin mukavaa jo meillä ,mennään sitten uudelleen kun käsi vähän tervehtyy ja vietetään se loppuosakin kivasta päivästä sitten.Nyt parantelen kättäni että voin taas askarrella kortteja ja tehdä kaikkea muutakin kivaa.Kiitos Laura ja kaikki muutkin kun autoitte ja kyytikin järjestyi kun toinenkin lapsenlapseni tuli sairaalaan kiitos kun autoitte.

Ihana sairaalakin ,olin hyvissä käsissä siellä ja kaikki niin ihania, siellä tiedän sen jo ennestään että on ihan huippuluokkaa lääkärit ,hoitajat ja jokainen joka siellä työtään tekee lähetän teille kiitokset sydämestäni vaikka ilmojen halki näin kiitollisena.Yritän nyt tehdä omaa osuuttani asiasta että tulee hyvä käsi . 

 

20.10-23

Nyt on kulunut 2 viikkoa siitä kun loukkasin käteni.Eilen oli kuvaukset ja leikkauksestakin jo keskusteltiin,mutta Tayssin kirurgi muutti suuntaa ,siitä mitä täällä tk ssa lääkäri arveli ja nyt jatketaan samaan malliin kolme viikkoa kipsin kanssa ja sitten alkaa kuntoutus ja sen jälkeen katsotaan kuinka käsi on parantunut.Oon valmis tähän kaikkeen ja teen parhaani mitä tehtävissä on.Olen palautunut henkisesti koko rytäkästä ja suuntaan nyt vain eteenpäin.Kipsi sidottiin uudelleen kun turvotus laskee tulee väljyyttä kipsiin ja se liikkuu mikä ei ollut minusta hyvä ja nyt on taas kaikki hyvin käsi tukevasti paketissa ei ole pahemmin särkyjä ollut kipua vain jos on jotenkin huonosti käsi tai osuu johonkin.Särkylääkkeitä en ole joutunut syömään mikä on minulle hyvä kun en koskaan tykkää syödä mitään lääkettä kun pakon kautta tarpeeseen vain.Näin on parempi.

Voin kyllä täällä kotona puuhastella pakollisia kotitöitä laittaa ruokaa ,pestä koneella pyykkiä,tiskata koneella astiat.Kaikki käy hitaasti yhdellä kädellä ,mutta onnistuu kun yritän vaan.Mietin jo vähän etukäteen minkälaisia ruokia pystyn tekemään ja kaikkea ei kyllä tule ajatelleeksikaan esim. Tulikuuman padan nostamista uunista pois se ei käynyt ,mutta aina keksii jotakin konsteja,otin ruokaa padasta ja annoin jäähtyä uunissa ja kun oli jäähtynyt sain sen nostettua sieltä pois.Pakko miettiä että ei tule lisä onnettomuuksia.Kättä ei saa kastella tietenkään vähän oli miettimistä suihkuun menossa, mutta nyt sekin onnistuu ja hiusten kampaaminen oli myös ongelma alussa ja peseminen myös,mutta nyt onnistuu jo kaikki ,tuntuu paremmalta kun muuten voi olla normaalisti niin paljon kun vaan pystyy.Ei ole nyt mitään valittamista,mua on hoidettu hyvin täällä Hyvinvointi keskuksessa ja taksilla olen sinne päässyt eilenkin kun pääsin kotiin tulikin kutsu takaisin ja menin vain sitten uudelleen,mua on kuunneltu jos on jotakin kysymistä ollut ,kättä on kuvailtu kaikki ovat olleet ystävällisiä ja hyvin on kaikki mennyt.Eräs vanhempi herra sanoi kun siinä keskusteltiin kivasti odotellessamme vuoroamme, katseli mua että sinä et varmasi ole sairas ollenkaan,vähän mua nauratti ja sanoin että en olekkaan ,mulla on vaan käsi poikki sitten huomasi että niinhän onkin käsi paketissa mulla.   Nyt vietän tässä rauhallista olotilaa ja kohta alan ulkoilemaan heti kun käsi tulee vielä paremmaksi.Pääsee sitten niiltäkin osin normaaliin päiväjärjestykseen.

Mukavaa syksyä jokaiselle.