kranssi%20tuolilla.jpg

Tämmöisen kauniin kuvan lainasin tuolta Pinterestistä.

 

Eilen oli Sairaala päivä samalla kävin tarkistamassa kuinka hieno tuli Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja täytyy sanoa ,että kyllä oli hieno,sattui vielä olemaan kaunis päiväkin niin mikäs siinä oli matkustellessa.Junalla menin enkä päässyt kaupungissa vielä ratikan kyytiin , kun ei siitä pysäkiltä päässyt vielä ,ehkä myöhemmin sinne kulkee ratikka kun kerran kiskotkin siellä oli paikallaan.Olin menossa Radiukseen syöpähoitopaikkaan ,mutta kun aikaa oli reilusti menin tietenkin tarkistamaan pääoven seudun ja kyllä täytyy sanoa että onnistuneet oli remontit,kyllä oli niin kaunista toimivaa ja upeaa ja selkeästi kaikki nimikylteillä varustettuja ei helposti eksy sitten siellä.Kahvit piti tietenkin nauttia hyvässä kahvilassa ja vähän katsella ympärilleen samalla.Olen jo oppinut näitten siellä käymieni vuosien aikana suunnistamaan siellä oikeaan kohteeseen Radiukseen jossa minulla oli nyt lääkärille varattu aika.Sinne siis menin ja hyvät oli uutisetkin kohdallani labra kokeitten vastauksia oli katsottu ja hyvältä näytti.Nyt ei ollut enempää mitään toimenpiteitä tällä kerralla. Ensivuonna tulee 10v täyteen kun käynnit alkoivat ,minulla todettiin rintasyöpä agressiivinen kasvannainen tai niitä oli siinä useampi jotka sitten poistettiin leikkauksella ja samalla pääsin sitten lääke tutkimukseen sellaiseen kansainväliseen tutkimukseen, lääke oli jo kokeiltu ja toimivaksi havaittu, mutta virallinen tutkimus tehtiin nyt suostuin heti ja siksi olen saanut käydä näin kauan tutkimuksissa.Kaikki on sujunut loistavasti hoidot tehtiin silloin heti pian leikkauksen jälkeen aloitettiin ,kestin hyvin hoidot eikä ole muuta kuin pelkkää hyvää sanottavana siellä on niin hyvät hoitaja ja lääkärit ja kaikki koko henkilökunta on aivan huippua.Kun sinne menee on turvallinen olo kaikesta huolehditaan ja parasta hoitoa saa .

Siitä on nyt kolme ja puoli vuotta suurin piirtein kun siellä sattui se minun elämäni vakavin asia ,puolisoni jäi sinne osastolle ja meille kerrottiin ,että ei ole enään mitään tehtävisä hänellä on syöpä ja hän siirtyy saattohoitoon välittömäsi siitä paikasta vuoteeseen,me siis myöhästyttiin hoidoista hän sairasteli ja koko ajan oltiin tk hoidoissa omalla paikkakunnalla, kun saimme lähetteen sairaalaan ei mitään ollut tehtävissä pääsimme sinne liian myöhään.Hän jäi sinne ja tulin yksin kotiin, soitin apua että selvisin  sieltä pois, olin kyllä sokkitilassa ,muistan että sairaalasta soitettiin vielä kun olin kotona ja seuraavana päivänä vielä lääkäri soitti ja keskusteli kanssani ja muistan kuinka hän sanoi, että jos minulla tulee kysyttävää voin soittaa myöhemmin heille, se oli hienosti tehty heiltä arvostin sitä kyllä tosi paljon ja nyt kun aikaa on mennyt olen  kiitollinen kun huolehtivat, mutta ei minulla kysyttävää ollut kun en pystynyt ottamaan vastaan mitään enempää olin vaan järkyttynyt ja kauhuissani . 12pv siitä puolisoni  nukkui pois iki-uneen jouluaattona.

Luulin että olen aika vahva jo nyt, mutta eilen kun istuin siinä odottelemassa vuoroani lääkärille samalla käytävällä ja samat huoneet siinä ja ajattelin, että kohta menen ehkä juuri siihen huoneeseen, jossa silloin olin mieheni kanssa edellä mainittuja asioita kuulemassa tuli itku ihan väkisin en olisi tahtonut itkeä kun oli muitakin siinä, mutta ei mahtanut mitään ,siinä vaan maskeineni yritin pyyhkiä kyyneleitä ja niistellä nenääni,nämä on sellaisia asioita joille ei oikein mahda mitään,luulee että surutyö on edistynyt, mutta sitten ratkeaa jossakin kohdassa täysin.Pitää vaan sopeutua tähän kaikkeen ja itseensä että on tämmöinen.

Asiani meni kaikki siellä muuten hyvin, lääkäri oli mukava ja hoitaja kanssa.

Ulkona katsoin vielä hetkisen auringossa kylpevää Eila Hiltusen veistosta Elämänliekki,ajattelin että nyt se on arvoisellaan paikalla upeasti esillä en kuvannut kun siinä oli ihmisiä lähellä ja muistan sen muutenkin ,lähdin kaupungille bussilla tein pikku ostokset ja vähän syömässä ja sitten odottelin junaa ja kotimatka alkoi . Tänään harmitti kun en kumminkin kuvannut veistosta.Nyt jatkan korttien tekoa siitä mihin jäin viimeksi ja odottelen aurinkoisia ilmoja.Nuorisoa on käynyt tänään ja päivä on kulunut mukavissa merkeissä.